Kesäkuun kuudentena päivänä vuonna 1908 päivätyllä elinkeinoilmoituksella, Ruovedeltä kotoisin ollut tuolloin 26-vuotias maalarin poika Armas Nieminen anoi lupaa saada ”harjoittaa maalarin liikettä palkatulla työväellä”. Seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluessa Armas Nieminen keräsi merkittävän omaisuuden ja kohosi sosiaalisessa asteikossa maalarinpojasta arvostetuksi sekä menestyväksi liikemieheksi.
Armas Niemisen toiminta erityisesti Töölössä liittyi läheisesti Oskari Vilamon nimeen. Aikanaan sanottiinkin, että ”missä Oskari Vilamo urakoi, siellä Nieminen maalasi”. Vilamo oli suuren rakennusfirman omistaja ja sittemmin Asfvaltti Oy Lemminkäisen johtokunnan puheenjohtaja sekä yhtiön suurin osakkeenomistaja. Vilamon ja Niemisen yhteistyökohteista merkittävin ja suurin oli Helsingin uusi postitalo, jonka rakentaminen aloitettiin vuoden 1935 lopussa. Armas Nieminen kuoli joulukuussa 1937 rakennustöiden ollessa vielä kesken. Urakan veivät loppuun hänen poikansa Jorma Nieminen sekä työnjohtaja Oskari Särö.
Samoihin aikoihin Postitalon rakentamisen kanssa rakennettiin myös Lapissa, jossa Suomen Matkailijayhdistys rakennutti uusia matkailuhotelleja. Niemisen maalareita oli maalaamassa sittemmin jatkosodan aikana saksalaisten polttamaa Pallashotellia sekä Kolttakönkään matkailumajaa Petsamossa. Pallashotelli avattiin yleisölle keväällä 1938 ja Kolttakönkään matkailumaja keväällä 1939.
Heti 1920-luvun alussa A. Nieminen oli saanut merkittävän maalausurakan SOK:n uudesta pääkonttorista, joka rakennettiin Rautatientorin kulmaan Mikonkadun ja Vilhonkadun risteykseen. Tätä syksyllä 1921 valmistunutta rakennusta pidetään yhtenä Suomen itsenäistymisen jälkeisten vuosien tärkeimmistä rakennuksista.
Armas Niemisen kuoleman jälkeen yritys muutettiin vuonna 1938 osakeyhtiöksi, jota johti Jorma Nieminen ja työnjohtajana toimi Oskari Särö. Toimitusjohtajaksi Särö nimitettiin vuonna 1948. Maalausliikkeen 1940-luvun työkohteita olivat esimerkiksi Airiston matkailukeskus Paraisilla, Helsingin Lastenklinikka sekä Ruskeasuon ratsastushallit.
Keväällä 1956 Niemiselle palkattiin maalariksi Pekka Korte, josta sittemmin 1990-luvun vaihteessa tuli liikkeen omistaja yhdessä Pauli Rasimuksen kanssa. Pitkäaikainen työnjohtaja ja toimitusjohtaja Oskari Särö kuoli maaliskuussa 1959, jonka jälkeen maalausliikettä jatkoi yksinään Jorma Nieminen 1970-luvun alkuun saakka, jolloin osakkaaksi ja sittemmin liikkeen toimitusjohtajaksi ja omistajaksi tuli Kauko Kopra.
A. Niemisen maalausliikkeen 1960-luvun suurimmista työkohteista voidaan merkittävinä mainita vuonna 1964 valmistuneen Otaniemen Teknillisen Korkeakoulun päärakennus sekä Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, joka sekä korjattiin että osittain entisöitiin vuosina 1964-1966. Suuri kohde oli myös Helsingin Akateeminen kirjakauppa, jonka vihkiäisiä vietettiin 1969.
Suurimmista seuraavan vuosikymmenen työkohteista maininnan ansaitsevat vuonna 1972 valmistunut hotelli Hesperia, 1975 valmistunut Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus sekä 1977 valmistunut Eduskunnan lisärakennus, jossa pääurakoitsijana toimi rakennusliike Arvo Westerlund Oy. Parhaimmillaan eduskuntatalon laajennus työllisti noin kaksikymmentä Niemisen maalaria vuoden aikana.
Erityisen merkittävä 1990-luvun kohde oli arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän suunnittelema tasavallan presidentin virka-asunto ”Kiillemoreeni” eli Mäntyniemi, jonka maalaustyöt suoritti A. Niemisen maalausliike.
Erityisen merkittävä 1990-luvun kohde oli arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän suunnittelema tasavallan presidentin virka-asunto ”Kiillemoreeni” eli Mäntyniemi, jonka maalaustyöt suoritti A. Niemisen maalausliike.
Pekka Kortteen kuoleman jälkeen 1996 Pauli Rasimus jatkoi liikkeen omistajana ja toimitusjohtajana vuoteen 2001, jolloin uudeksi omistajaksi tuli Arto Lindvall.
Huolehdimme toiminnastamme aiheutuneista jätteistä omassa jätteiden lajittelupisteessämme.
Pidämme yllä omaa varastoa. Tällä tavoin vähennämme autonkuljettajien päivittäisiä ajomatkoja: suurin osa tarvittavista materiaaleista ja välineistä löytyy toimipisteestämme eikä niitä tarvitse noutaa pienissä erissä rakennustarvikeliikkeistä ympäri pääkaupunkiseutua.
Kun uusimme kalustoa, pyrimme löytämään mahdollisimman vähäpäästöiset vaihtoehdot.
Panostamme energiatehokkuuteen toimipisteessämme Vantaalla ja olemme asentaneet aurinkosähköjärjestelmän kesällä 2017.
Kannustamme henkilökuntaamme julkisten liikennevälineiden käyttöön ja työmatkapyöräilyyn.
Huolehdimme toiminnastamme aiheutuneista jätteistä omassa jätteiden lajittelupisteessämme. Toimipisteemme pihassa lajittelemme kierrätettäväksi energia-, pahvi-, pakkausmuovi-, seka-, puu-, metalli- ja kivijätteen omissa keräysastioissaan.
Työntekijät pyritään ohjaamaan työkohteisiin, jotka sijaitsevat lähellä heidän kotiosoitteitaan, jolloin siirtymistä aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä. Kannustamme julkisten liikennevälineiden käyttöön ja työmatkapyöräilyyn.
Pidämme yllä omaa varastoa. Tällä tavoin vähennämme autonkuljettajien päivittäisiä ajomatkoja: suurin osa tarvittavista materiaaleista ja välineistä löytyy toimipisteestämme eikä niitä tarvitse noutaa pienissä erissä rakennustarvikeliikkeistä ympäri pääkaupunkiseutua.
Kun uusimme kalustoa, pyrimme löytämään mahdollisimman vähäpäästöiset vaihtoehdot. Työnjohdolla on jo yksi täyssähköauto käytössä ja kiinteistöön on asennettu myös sähköauton latauspisteitä. Kuljetuskalustossa meillä on tällä hetkellä kaksi täyssähköpakettiautoa.
Panostamme energiatehokkuuteen toimipisteessämme Vantaalla. Kiinteistö lämpenee kaukolämmöllä ja olemme asentaneet aurinkosähköjärjestelmän kesällä 2017. Järjestelmän myötä vuosittaiset säästöt ovat merkittävät ja samalla lisäsimme uusiutuvan energian tuotantoa Suomessa.
